❖
Akademia Szermierzy on julkaissut uuden miekkailuvideon:
Last Tune in the Black Forest, HEMA action movie 2021 .
Kuva on screenshot videosta.
Puolalaisen miekkailukoulu Akademia Szermierzyn youtubekanavalla on monia näyttäviä ja informatiivisia videoita, jotka esittelevät mm. miekkailumestari Fioren (1400-luvun alun) miekkailutenkiikoita. Intoa heillä on riittänyt tuottaa myös näyteltyjä videoita, joissa ainakin kamppailukohtaukset ovat autenttisia ja uskottavia. Nostan nämä esille, koska heidän videoistaan saa ehkä oikean kuvan, miten myöhäiskeskiaikainen asemies tai ritari harjoitteli pahan päivän varalle.
Katso Last Tune-video:
https://www.youtube.com/watch?v=juDia2_bWjU
Tekijöiden aikaisemmista töistä Fioren tekniikoita esittelevän sarjan ensimmäinen video:
https://www.youtube.com/watch?v=B54w_u8tm9Q
❖
Jos olet itse kiinnostunut kokeilemaan historiallista miekkailua, Helsingissä on Suomen historiallisen miekkailun seura (SHMS):
ja Euroopan historiallisen miekkailun seura (EHMS):
Seuroissa harjoitellaan monilla eri aikakausien aseilla. Sopii kenelle tahansa, ei edellytä aiempaa kokemusta urheilusta tai kampailulajeista. Henki on hyvä ja mukaansatempaava, jokainen alkeiskurssin käynyt innostuu varmasti. Miekat ovat isoja, mikä rajaa kaikkein nuorimmat ritarinalut väliaikaisesti katsomoon.
❖
Adorean miekkailukoulun näytellyllä videolla The Knight of Hope esitetään, että yksi ammattilainen oli ylivoimainen isollekin itseensä luottavalle rosvojoukolle. Asemies voi luottaa haarniskaansa ja antaa miekaniskujen tulla välillä perille asti:
https://www.youtube.com/watch?v=8vYFFx4whoE
Saman porukan tekemä vauhdikas pitkän miekan miekkailuvideo on myös tämä:
https://www.youtube.com/watch?v=Cn36Pb8z3yI
❖
Keskiaika on mielenkiintoinen aihe kuvitella ja elävöittää, varsinkin, jos ei tyydy hollywoodmaiseen ’vähän sinne päin kelpaa’ -asenteeseen. Itse aikanaan hyväksyin tarjotun kuvan, että samurait ne vasta olivat satumaisia taidoiltaan, kun taas eurooppalaiset ritarit olivat lähinnä vain vahvasti haarniskoituja. Haarniskat olivat lisäksi kömpelöitä, miekat painavia ja ritarit vain mäiskivät toisiaan, kunnes jompikumpi väsyi. Tämä kuva ei pidä paikkaansa.
Keskiajan Ruotsissa rälssioikeuden sai vain, jos asettui aseineen turvaamaan valtakunnan etua. Asema ei ollut perinnöllinen eikä taattu. Jokaisen rälssimiehen oli erikseen joka vuosi tultava kilpeinkatselmukseen ja osoitettava käytettävyytensä. Lisäksi, kun kutsu kuitenkin kävi ja jos vain taas selvisi hengissä, ruotsalainen asemies joutui yhä uudestaan lunastamaan lupauksensa puolustaa maataan. Siinä teki varmasti parhaansa, että oli tehtäviensä tasalla.
Myös vastustajat, olivat he sitten tanskalaisia, venäläisiä tai edellisten palkkasotureina saksalaisia, tekivät kaikkensa pärjätäkseen taistelussa. Heitä vastaan nuoren ruotsalaisnuorukaisen oli harjoiteltava yhä nopeampia, vahvempia ja ovelampia tekniikoita. Miekkailu oli vain pieni osa harjoittelua eikä miekka useimmiten ollut edes pääase.
Vapriikissa Tampereella on paraikaa näyttely haarniskoista ja aseista:
https://www.vapriikki.fi/nayttelyt/ritarit/
Haarniskoitu koulutettu asemies oli pelottava vastustaja. Hämeenlinnan vuoden 2016 haarniskanäyttelyä käsittelevässä artikkelissa HS kirjoittaa, että yksi asemies vastasi kahdeksaakymmentä kouluttamatonta nostomiestä (https://www.hs.fi/tiede/art-2000002919788.html).
❖
Videot kyllä antavat hyviä tunnelmia omaan kuvitteluun, mutta kuvittelun kuitupitoisin leipä löytyy kirjastosta. Matkakumppani-sivusto ei pyri luomaan historiallisesti tarkkaa kuvaa tietystä aikakaudesta, vaan pyrkii tuottamaan mahdollisimman laajan, yksityiskohtaisen ja aidon elämyksen VANHA VIHA -sadun maailmasta, joka tapahtuu tarkoin määriteltynä ajankohtana. Eikä se haittaa, jos ne ovat melkein sama asia.
Sadun näkökulmasta esimerkiksi Vivia on oikea nykyään elävä ja samanaikaisesti historiallinen henkilö ja kaikki hänen tekonsa, tapahtuivat ne milloin tahansa, ovat täyttä totta. Ja jos et ole kuullut niistä, se johtuu vain siitä, että keskiaikana naisista ei viitsitty paljoakaan kirjata muistiin, eikä heistä myöhemminkään ole sen enempää kyselty.
